Case: Jätevoima -uuden ajan energiaa
Jätevoimala turvaa Vantaan Energian tulevaisuuden
Vaikka yhtään paalua ei ole vielä pystytetty, Vantaan Energian jätevoimalahanke on edennyt jo puoliväliin. Silloinen YTV, nykyinen HSY eli Helsingin seudun ympäristöpalvelut, valitsi Vantaan Energian pääkaupunkiseudulle rakennettavan jätevoimalan toteuttajaksi joulukuussa 2008. Vantaan Energiassa projekti oli alkanut jo noin vuotta aiemmin tarjouksen tekemiseen vaadittavilla esiselvityksillä.
Kevään 2011 aikana allekirjoitetaan sopimukset voimalan tärkeimmistä laitehankinnoista. Maanrakennustyöt aloitetaan lokakuussa ja varsinainen rakentaminen siitä vuoden kuluttua. Valmista pitäisi tulla vuoden 2014 loppuun mennessä.
Velka ei nosta veroja eikä hintoja
Ainutlaatuinen projekti haastaa ja innostaa toteuttajiaan.
- Uuden luominen on aina kiinnostavaa, vahvistaa projektijohtaja Pekka Karjalainen. – Projektin merkitystä ei tarvitse kaukaa hakea. Vantaan Energian tulevaisuuden varmistaminen sekä vantaalaisten lämmön ja sähkön saannin turvaaminen takaavat työn mielekkyyden. Plussaa tulee vielä siitä, että tietää tekevänsä työtä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi.
Voimalan rakentamiseen vaadittavat 250 miljoonaa euroa rahoitetaan 80-prosenttisesti lainarahalla. Vuoropuhelu kansainvälisten rahoittajien kanssa on ollut intensiivistä:
- Meillä on kaksi rahoittajaehdokasta, jotka ovat molemmat tehneet perusteellisen esiselvityksen, niin kutsutun due diligence -selvityksen hankkeesta, kertoo talous- ja hallintojohtaja Maija Siikilä. – Rahoittajien edustajat viettivät täällä puolitoista päivää viime marraskuussa ja tutkimukset ulottuivat tontille asti.
Todennäköisiä rahoittajaehdokkaita ovat Euroopan investointipankki ja Pohjoismaiden Investointipankki. Molempien intresseissä on rahoittaa energiasektorin hankkeita ja erityisesti sellaisia, joilla vähennetään hiilidioksidi- ja muita kasvihuonekaasupäästöjä.
- Vantaan Energian jätevoimalahanke täyttää rahoittajien vaativimmatkin kriteerit, minkä vuoksi olemme päässeet A-luokkaan. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että vaikka rahoittajien pitäisi jostakin syystä karsia investointikohteitaan, me pysymme joukossa mukana, Maija Siikilä kertoo.
Jätevoimala panttina
Vantaan kaupunki on myöntänyt 250 miljoonan takuun Vantaan Energian lainoille. Kaupunki takaajana merkitsee edullisempia lainaehtoja kuin jos takaajana olisi jokin yksityisen sektorin organisaatio. Mutta ei kaupunkikaan takausta ihan ilmaiseksi anna:
- Takaukselle tarvitaan vastavakuus eli pantti. Meidän panttimme on jätevoimala. Aivan kuten asuntokaupoissakin panttina on yleensä ostettava asunto, Maija Siikilä vertaa.
Velanoton myötä Vantaan Energian osingonmaksukyky omistajilleen eli Vantaan ja Helsingin kaupungeille heikkenee väliaikaisesti. Veroihin tällä ei kuitenkaan pitäisi olla vaikutusta, sillä kaupunkien tulorahoituksesta osinkojen osuus on minimaalinen.
- Sähkön hinta määräytyy pörssissä, joten siihenkään investointi ei vaikuta. Sen sijaan kaukolämmön osalta jätevoimala vähentää hinnankorotuspaineita, Maija Siikilä ja Pekka Karjalainen arvelevat.
Vierastyöläisenä Pöyryllä
Jätevoimalan tärkeimpien laitteiden toimittajat valitaan kevään kuluessa. Ostoslistalla ovat kattilat, savukaasun puhdistimet, höyry- ja kaasuturbiinit sekä lämmöntalteenottokattila. Voimalan suunnittelijaksi ja rakennusprojektin vastuulliseksi toteuttajaksi valittiin kilpailutuksen jälkeen Pöyry Finland Oy.
- Tällä hetkellä istunkin enimmän aikaa Pöyryn tiloissa, naurahtaa Pekka Karjalainen. – Olen mukana hankintaneuvotteluissa, kysehän on isoista kaupoista: päälaitehankinnat haukkaavat noin 130 miljoonaa eli yli puolet kokonaisbudjetista. Kun projekti etenee rakennusvaiheeseen, minun pitää todennäköisesti muuttaa asumaan rakennustyömaan parakkiin, Karjalainen lisää, puoliksi leikillään, puoliksi tosissaan.
Talven ja kevään aikana ovat jatkuneet myös hanketta koskevat tiedotustilaisuudet. Asukkaiden kanssa on oltu aktiivisessa vuorovaikutuksessa alusta asti. Projektijohto valitsi ennakoivan viestintäotteen aiemmista, muiden toteuttamista voimalaprojekteista oppia ammentaen:
- Vaikuttaa siltä, että valitsemamme tie on ollut oikea, tuumii Pekka Karjalainen. – Vantaalaiset tuntuvat hyväksyneen voimalan.
Asukkaita ovat huolestuttaneet erityisesti pohjavedelle mahdollisesti aiheutuvat riskit sekä raaka-aineen eli jätteiden kuljetukset ja niistä aiheutuvat melu- ja päästöhaitat. Viime vuoden loppupuolella järjestetyt asukastilaisuudet liittyivät jätevoimalassa mahdollisesti poltettaviin ongelmajätteisiin. Vantaan Energia halusi tiedottaa asukkaille asiasta jo ennen varsinaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
- Ihmisten huoli on oikeutettua, vaikka perustuisikin väärinkäsityksiin. Keskustelemalla asiat yleensä selviävät, Pekka Karjalainen pohtii.
Yhteinen oppimisprosessi
Suuret rahat pelissä, yhtiön historian suurin velka, miljoonahankinnat edessä. Projektijohtaja ja talous- ja hallintojohtaja vaikuttavat kuitenkin hyvin rauhallisilta:
- Ei hirvitä, Maija Siikilä vakuuttaa. – Projekti tarjoaa uutta oppimista koko ajan. Itse asiassa tämä on ollut oppimisprosessi koko talolle. Tukifunktioiden, kuten IT-ammattilaisten, hankintaosaajien ja taloushallinnon, rooli on erittäin merkittävä.
- Eikä pidä unohtaa viestintää. Myös talon sisällä on valtava tiedonjano hanketta kohtaan. Välillä taitavat ihmetellä, mitä projektissa puuhataan, kun mitään ei kuulu. Että tekeekö se projektijohtaja jätevoimalaa itsekseen, Pekka Karjalainen naurahtaa. – Hankkeen etenemisestä pitää muistaa tiedottaa koko henkilökunnalle säännöllisesti.
Sivun tiedot on todennettu huhtikuussa 2011.