Vuoden 2010 yhteiskuntavastuuraportti

Case: Vaisala -energiatehokas asiakas 



Vaisala rakennutti ekotehokkaan esimerkkitalon Vantaalle

Vantaan Energian yritysasiakkaan, Vaisala Oyj:n, uusi päärakennus valmistui loppuvuodesta 2010 Vantaankoskelle. Talo otettiin käyttöön helmikuussa 2011. Uusi rakennus korvaa vanhan, vuonna 1955 rakennetun toimisto-osan, joka oli pieni, epäkäytännöllinen ja tekniikaltaan tiensä päässä.

Kun rakennusprojekti käynnistyi syksyllä 2007, yhtiön johto antoi yksiselitteisen ohjeen: rakentakaa niin vihreä rakennus kuin mahdollista.

- Eikä ohjeella viitattu rakennuksen värivalintoihin, toteaa rakennushankkeen projektipäällikkö Eero Parviainen. – Ympäristöasioiden huomioiminen on tätä päivää. Kun säästämme energiaa, säästämme myös rahaa.

Vaisala kehittää, valmistaa ja markkinoi tuotteita ja palveluja ympäristönmittaukseen ja teollisuuden mittaustarpeisiin. Ekotehokas pääkonttori tukee Vaisalan liiketoimintatavoitteita ja palvelee yhtiön osaamisen näyteikkunana: suuri osa rakennuksen energiaratkaisuihin liittyvistä mittausjärjestelmän antureista on Vaisalan omaa tuotantoa.

- Rakennusautomaatio on eräs markkinasegmenteistämme ja tässä rakennuksessa voimme testata antureittemme toimivuutta käytännössä, kertoo yhtiön riskienhallintapäällikkö Jussi Kallunki.

Yhteistyössä Vantaan Energian kanssa

Vaisalan uudisrakennuksessa ekotehokkuus on toteutettu kattavasti. Rakenneratkaisuissa on ennakoitu tulevia normeja, mikä on kasvattanut muun muassa seinien paksuutta. Talo lämpiää geometrisellä energialla eli maalämmöllä, sähköä tuotetaan auringosta. Aurinkopaneeleita on asennettu pääasiassa rakennuksen katolle, mutta myös seinälle eteläpäätyyn. Paneelijärjestelmän sähköntuottoarvio on noin 100 000 kWh vuodessa, mikä kattaa noin 15 prosenttia rakennuksen arvioidusta vuotuisesta kulutuksesta. Mikäli Vaisala tuottaisi sähköä yli oman tarpeen, ylijäämä syötettäisiin Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n verkkoon.

- Kun pääkonttorin energiaratkaisut alkoivat hahmottua, otimme heti yhteyttä Vantaan Energiaan. Siellä hankkeeseen suhtauduttiin erittäin myönteisesti ja joustavasti. Meidän ei ole esimerkiksi tarvinnut uusia sähkö- eikä lämpösopimuksiamme, vaikka toimitusmäärät muuttuvatkin, Eero Parviainen kiittää.

Myös aurinkoenergian tekninen toteutus hyväksytettiin Vantaan Energiassa. Siinä yhteydessä Vantaan Energiasta korostettiin erityisesti työturvallisuutta. On tärkeää, ettei asiakkaan tuotantolaitos syötä jännitteettömään verkkoon, Parviainen jatkaa. 

Lämmön suhteen uusi rakennus on suhteellisen omavarainen.

 – Edes viime talven kovina pakkaskausina ei tarvinnut turvautua kaukolämpöön uuden rakennuksen osalta. Sen sijaan pääkonttorin vanha osa lämpiää edelleen pääosin kaukolämmöllä, ja sen ostamme Vantaan Energialta, Kallunki kertoo.

 

 

Käytönaikaisia säästöjä liian aikaista arvioida

Uuden pääkonttorin rakenteisiin on piilotettu valtavasti korkeaa teknologiaa. Tilojen ilmanvaihtoa säädellään läsnäolon mukaan, valaistusta ohjataan luonnonvaloon ja läsnäoloon perustuvilla valoisuusantureilla. Myös sähkölaitteiden valinnassa on huomioitu ympäristöarvot: rakennuksessa ei ole esimerkiksi alumiinisia valaisinripustinkiskoja, koska alumiinin valmistus vaatii paljon energiaa.

Veden käyttöä pyritään vähentämään muun muassa vesivirtauksia vähentämällä. Kaikki vesikalusteet ovat erityisen vettä säästäviä malleja ja hanat pääosin elektronisia. Vettä säästävien kalusteratkaisujen avulla kokonaisvedenkulutuksen arvioidaan olevan noin puolet pienempi kuin mitä se olisi tavanomaisilla vesikalusteilla.

Sitä, miten paljon Vaisala jatkossa säästää energiakustannuksissa, eivät Parviainen ja Kallunki halua vielä arvailla.

- Rakennusta pitää ensin käyttää ainakin vuosi ja kerätä dataa, jotta voisimme tehdä kustannuslaskelmia, he perustelevat.

Varsinaisia rakennuskustannuksia ekotehokas rakentaminen kasvatti vain muutaman prosentin. Tämä johtuu siitä, että rakentamisessa lähdettiin ”puhtaalta pöydältä”: kaikki ratkaisut pystyttiin toteuttamaan rakennusvaiheessa sen sijaan, että olisi pitänyt korjailla ja muokata vanhaa.

Työtä tunteella

Lopputulos on hyvä ja käyttäjien antama palaute myönteistä, toteavat Eero Parviainen ja Jussi Kallunki tyytyväisen oloisina. Mutta ihan helppoa projektin läpivieminen ei ollut:

- Suomessa ei vastaavantyyppisiä hankkeita tässä mittakaavassa ole juuri toteutettu. Uusi tekniikka ei ollut tuttua kenellekään, ei tilaajalle, ei rakentajille eikä urakoitsijoille, kertoo Eero Parviainen. – Maalämmön osalta otimmekin itse kokonaisvastuun rakentamisesta ja hajautimme projektin osiin. Näin saimme pidettyä kustannukset kurissa.

Rakennusprojekti alkaa olla loppusuoralla. Rakennuksen vihkiäiset ovat toukokuun lopussa. Millaista on nähdä vihreät tavoitteet toteutuneina?

- Todella hyvältä. Tässä hankkeessa yhdistyivät järki ja tunne, kuvaa Eero Parviainen tunnelmiaan. Eikä vain omiaan: hänen mukaansa koko projektitiimi ja kaikki rakentamisessa mukana olleet osapuolet tekivät työtään erittäin innostuneina.

Jussi Kallunki kiittää projektin johtoa ja sen toteuttajia:

- Haasteet eivät ole näkyneet minulle asti. Minua ovat työllistäneet erilaiset seurannaisilmiöt, kuten kalustehankinnat, muuttojen suunnittelu, vanhan osan korjaustyöt sekä median kasvava kiinnostus.

Vaisala on päättänyt hakea uudelle pääkonttorille LEED-ympäristösertifikaattia. Tavoitteena on suunnittelun ja rakentamisen kultainen sertifikaatti. Se olisi laatuaan ensimmäinen uusien, huhtikuussa 2009 julkaistujen kriteerien mukaan myönnetty Suomessa. 

Vantaan Energia mukana energia-alan kehittämishankkeissa

Mikäli Vaisalalta jäisi yli sen tuottamaa aurinkosähköä, sähkö syötettäisiin Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n sähköverkkoon. Syötössä on omat haasteensa:

- Tuotannon kytkemisessä verkkoon on Suomessa ollut  tiukat säännöt ja vaatimukset ovat merkinneet kalliita teknisiä ratkaisuja. Tämä on johtanut siihen, että pieniä tuotantoyksiköitä ei juuri ole rakennettu, kertoo kehityspäällikkö Kari Vehmainen Vantaa Energia Sähköverkoista.

Tilanteeseen haetaan helpotusta Vantaan Energia Sähköverkkojen pientuotannon liittämisohjeistuksella, joka perustuu Energiateollisuus ry:n suosituksiin. Uudella ohjeistuksella tasoitetaan tietä pienien tuottajien verkkoon liittämiselle. Sähkönsiirron haasteisiin etsitään vastausta ns. älykkäistä sähköverkoista, joita on kutsuttu ”energia-alan internetiksi”. Myös Vantaan Energia on mukana valtakunnallisissa kehittämishankkeissa. - Nyt haetaan muotoa tulevaisuuden ratkaisuille; asiat ovat siis vasta lähdössä liikkeelle, Kari Vehmainen toteaa.

Euroopan komissio on kiinnittänyt erityistä huomiota Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden riippuvuuteen tuontienergiasta. Sitä pyritään vähentämään muun muassa lisäämällä energiatehokkuutta ja hajautettua tuotantoa. - Näemme hajautetun tuotannon osana energia-alan tulevaisuutta. Vantaan Energia on sitoutunut myös vähentämään omaa energiankulutustaan 5 prosentilla vuoteen 2016 mennessä.  Olemme lisäksi sitoutuneet tukemaan asiakkaitamme 9 prosentin energiasäästötavoitteen saavuttamisessa. Vaisalan uusi ekotehokas päärakennus on ajankohtainen ja konkreettinen esimerkki tästä työstä, Kari Vehmainen kuvaa.

Lue lisää energiatehokkuussopimuksista >>

Sivun tiedot on todennettu huhtikuussa 2011.